maanantaina, helmikuuta 21, 2011

Osallistu Kankaan alueen kehittämiseen

Suljetun Kankaan tehtaan alueen kehittämiseen voi osallistua Kaupungin Kangas -sivuston kautta:
"Suunnittelu on vasta aivan alus sa ja nyt haetaan osallistuvan kaupunkisuunnittelun keinoin mahdollisimman laaja-alaista näkemystä ja rikasta aineistoa aluesuunnittelun tueksi. Tehtävänantona kiinnostuneille yksityishenkilöille ja yhteisöille on luoda vapaamuotoisesti oma visio siitä, millaiseksi he haluaisivat nähdä Kankaan alueen kehittyvän. Kunnon vision tuottaminen vaatii jonkin verran aikaa ja paneutumista, siksipä kannustammekin samanmielisiä tekemään ehdotuksia ryhmissä. Matalamman kynnyksen osallistuminen on mahdollista sivuston kautta 24.4. alkaen muiden tekemiä ehdotuksia kommentoimalla, Kangas-kyselyyn vastaamalla, tekemällä oman Päivä Kankaalla -kertomuksesi ja osallistumalla Kaupungin Kangas -seminaariin. Ideoita kerätään 24.2.-15.3.2011, eli aikaa ei ole kovin paljon. Siksi kannattaakin toimia heti, kun on lukenut tämän loppuun! Kerää porukka, valitse näkökulma, aloita ideointi ja ota tarvittaessa yhteyttä Hub Jyväskylään. Odotamme ideoitanne innolla!"

tiistaina, helmikuuta 01, 2011

Keski-Suomen liiton tarveselvitys nopeammasta JKL-HKI -junayhteydestä



Raportin perusteella JKL-HKI -yhteyttä tunnilla nopeuttavat oikoradat eivät ole nykylaskelmilla kannattavia yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia valtakunnallisella tasolla tarkastelemalla, mutta Jyväskylän näkökulmasta ne olisivat erittäin kannattavia niin asukkaiden kuin elinkeinoelämänkin näkökulmasta.

Alla muutamia tiivisteltyjä poimintoja:

JKL-HKI, nopein aika nyt: 2h 55min

Vaihtoehto VE 0+: JKL–HKI 2h 44min
Nykyisen rataverkko, nykyisillä pysähdyksillä. Pieniä muutoksia ja päivityksilä sekä kaksoisrataosuuden lisääminen Orivesi–Jämsä -osuudelle. Kustannukset n. 185 miljoonaa euroa.

Vaihtoehto Tampere: JKL–HKI 2 h 32 min
Nykyisen Jyväskylä–Tampere -osuuden järeä parantaminen. Merkittävimmät muutoksina uusi kaksiraiteinen rata Jämsä–Orivesi -osuudelle sekä kaksoisraide nykyisen raiteen viereen ja nykyisen parantaminen välillä Jyväskylä–Jämsä. Kustannukset n. 580 miljoonaa euroa.

Vaihtoehto Jämsä–Riihimäki: JKL–HKI 1h 55 min
Uusi kaksiraiteinen ratalinjausta Jämsästä Kuhmoisten kautta Riihimäelle. Välillä Jyväskylä–Jämsä toimenpiteet ovat vaihtoehdon Tampere mukaiset. Vaihtoehdossa Jyväskylään päättyneet henkilöjunat on reititetty uudelle oikoradalle, ne on jatkettu Pieksämäelle ja niiden määrää on lisätty. Junatarjonta Jämsän ja Tampereen välillä vähenee, Riihimäen ja Helsingin välillä kasvaa. Aika-arviossa ei ole oletettu uusia asemapaikkoja otettavan käyttöön. Uutta ratalinjaa on noin 125 km. Kustannukset n. 970 miljoonaa euroa.

Vaihtoehto Jämsä–Lahti: JKL–HKI 2h
Uusi kaksiraiteinen ratalinjaus, jossa rata erkanee JKL-TRE -radasta Jämsän eteläpuolella ja suuntautuu Kuhmoisiin, josta rata jatkuu Lahteen. Vaihtoehdossa Jyväskylään päättyneet henkilöjunat on reititetty uudelle oikoradalle, ne on jatkettu Pieksämäelle ja niiden määrää on lisätty. Jämsän ja Tampereen välillä junatarjonta vähenee, Lahden ja Helsingin välillä kasvaa. Kokonaan uusia henkilöjunaliikenteen asema- paikkoja ei ole oletettu otettavan käyttöön. Uutta ratalinjaa on noin 128 km. Kustannukset n. 965 miljoonaa euroa.

Vaihtoehto Muurame–Heinola–Lahti: JKL-HKI 1h 55min
Uusi kaksiraiteinen ratalinjaus, joka siirtyy Korpilahdella Päijänteen länsipuolelta sen itäpuolelle ja suuntautuu siellä Heinolaan ja edelleen Lahteen. Päijänteen ylitys tapahtuu joko Rutaniemen tai Kärkistensalmen kohdalla. Tämän jälkeen rata suuntautuu Hartolan kautta Heinolan itäosaan, josta se seuraa Lahti–Lusi -moottoritietä Heinolan kautta Lahteen. Vaihtoehdossa Jyväskylään päättyneet henkilöjunat on reititetty uudelle oikoradalle, ne on jatkettu Pieksämäelle ja niiden määrää on lisätty. Jyväskylän, Jämsän ja Tampereen välillä junatarjonta vähenee, Lahden ja Helsingin välillä kasvaa. Heinolasta tulee uusi henkilö- junaliikenteen asemapaikka. Uutta ratalinjaa on noin 148 km. Kutannukset n. 915–935 miljoonaa euroa.

Vaikutukset ihmisten liikkumiseen ja aluerakenteeseen

Ilman nopeuttamista Jyväskylästä etelään suuntautuvan matkustuksen määrä ennustetilanteessa 2035 on n. 1,1 milj. matkustajaa vuodessa (nyt 0,95 milj.).

Nopeimmissa vaihtoehdossa on suuruusluokkaa 2,3 milj. matkustajaa vuodessa (+100%) ja nykyisen yhteyden merkittävässä parantamisessakin 1,7 milj. matkustajaa vuodessa (+ 50%).

Oikoratavaihtoehdoissa käyttäytymismuutokset tapahtuvat korostetusti Jyväskylä–Helsinki-välin liikenteessä, muiden paikkakuntien ollessa selvästi pienemmässä roolissa. Jyväskylän kaupunkiseudun aluerakenteellinen asema vahvistuisi, mikä lisäisi sen houkuttelevuutta sekä asumisen että elinkeinoelämän näkökulmasta.

Vaikutukset luonnon- ja kulttuuriympäristöön

Uudet maastokäytävät rikkovat merkittävästi yhtenäisiä luonnonalueita. Vaikutusten arviointi perustuu suuriin epävarmuustekijöihin ja eroja ei voida selkeästi osoittaa tässä selvityksessä uuteen maastokäytävään sijoittuvien vaihtoehtojen välillä. Rata lisää kaikilla pohjavesialueilla pohjaveden pilaantumisriskiä, jota voidaan lieventää pohjaveden suojauksella. Merkittävin pohjavesialue on välillä Kuhmoinen–Vesivehmaa (VE Jämsä–Lahti), jossa uusi rata sijoittuisi runsaan 10 kilometrin matkalla vedenhankinnan kannalta merkittävälle alueelle. Uudet ratalinjat eivät estä eläinten liikkumista, koska rataa ei aidata koko matkalla.

Maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi voidaan arvioida VE Tampere, koske se sijoittuu pääosin nykyisen radan rinnalle. Kaikki uuteen ratakäytävään perustuvat vaihtoehdot muuttavat sekä kulttuurimaisemaa että luonnonmaisemaa merkittävästi. Vaihtoehdon Muurame-Heinola-Lahti ratakäytävässä ja erityisesti sen Rutaniemi-linjauksessa vähiten maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta arvokkaita alueita, joten se on parempi kuin läntiset maastokäytävävaihtoehdot.

Kustannustehokkuus

Mikään tarkastelluista vaihtoehdoista ei ole käytetyllä laskentamenetelmällä ja vaikutusten nykyisillä yksikköarvoilla yhteiskuntataloudellisesti kannattava (1,00+).

Vaihtoehto VE0+ (0,70) ja vaihtoehto Tampere (0,71) ovat yhteiskuntataloudellisesti tehokkaimpia. Jälkimmäisen vaihtoehden vaikutukset kohdistuvat laajalti koko eteläisen Suomen liikenteeseen ja synnyttävät siten jopa suurempia hyötyjä vaihtoehto VE 0+, vaikka kustannukset ovat lähes kolminkertaiset. Oikoratavaihtoehtojen yhteiskuntataloudellinen kannattavuus on heikompi (0,4–0,5). (Yhteiskuntataloudellisuusarviointi ei ota huomioon paikallista hyötymistä, kuten Jyväskylän alueen vahvistumista asumisen ja elinkeinoelämän näkökulmasta.)

Kahden tunnin matka-aika JKL-HKI ei voida saavuttaa nykyistä yhteyttä kehittämällä. Käytännössä matka-ajan merkittävä nopeuttaminen edellyttää valintaa joko nykyisen yhteyden kehittämisen tai oikoradan välillä, jotta tehtävät investoinnit voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Ratayhteyden merkittävä nopeuttaminen lisäisi matkustamista oleellisesti ja nykyisen yhteyden järeä parantaminen noin puolet siitä.

torstaina, tammikuuta 27, 2011

Eduskuntavaalit ja Jämsä–Lahti-oikorata

Taannoin tapetille noussut (1, 2) ajatus Jämsä–Lahti -oikoradasta nousee toivottavasti keskustelunaiheeksi myös kevään eduskuntavaaleissa. Rata lyhentäisi Jyväskylä–Helsinki -välin matka-aikaa tunnilla nykyisestä kolmesta, mikä vahvistaisi Jyväskylän asemaa huomattavasti.

Hanke nousee esiin varmasti useammankin puolueen ehdokkaiden puheissa, mutta mitenköhän lienee yksittäisen vaalipiirin painoarvo?

Esimerkiksi Keski-Suomen Vihreiden kevään vaaliohjelmassa otetaa selkeästi ja vahvasti kantaa Jämsä–Lahti-oikoradan tärkeyteen:

"Jämsä–Lahti-oikorata on toteutettava"

Samoin valtakunnallisella tasolla Vihreät painottavat raideliikennettä, mutta tämänpäiväisessä linjauksessa Jämsä–Lahti -oikorata on näköjään unohdettu:


Miten on?

maanantaina, lokakuuta 11, 2010

Ravintola Musta Kynnys

Kuulopuheen mukaan Ravintola Musta Kynnys olisi solminut vuokrasopimuksen koskien Wanhan Aseman tiloja. Ja pian olisi luvassa avajaisia Bar 68:n hengessä.


Hyvin lupaavaa :)

maanantaina, syyskuuta 06, 2010

Reindeerspotting Kampus Kinossa

Jos Joonas Neuvosen mainio narkkaridokumentti Reindeerspotting meni Finnkino-kierroksellaan ohi, niin tilannetta voi paikata ylioppilaskunnan isännöimässä Kampus Kinossa, jonka ohjelmistossa leffa on ensi tiistaina, 14. syyskuuta.

sunnuntaina, syyskuuta 05, 2010

Raimo etsii Satua

Awww. Raimo-niminen mies etsii Jyväskylässä tansseissa tapaamaansa naista tekemällä tekstarihakuammuntaa ilmeisesti numerotiedustelusta kaapimiinsa Satu-nimisten henkilöiden numeroihin. Harmi, että Satu on etunimenä sen verran yleinen, että Jyväskylästä heitä löytyy satoja... mutta mitäpä sitä ei tekisi rakkauden eteen :)

keskiviikkona, syyskuuta 01, 2010

Klassikko

(Edit: Jahas, tekstit ovat kadonneet tästä ja edellisistä postauksista jonnekin. Ei pitäisi näköjään luottaa kännykkäratkaisuihin...)

Ahjogrilli ei ole ehkä Jyväskylän paras grilli ruoaltaan (kebab WTF?), mutta tunnelmassa on sitä jotain. Rasva tirisee, piha on täynnä LVI-pakuja ja sukupuolijakauma on 1:27. Pakkohan tätä on arvostaa :)

perjantaina, kesäkuuta 11, 2010

torstaina, kesäkuuta 10, 2010

lauantaina, kesäkuuta 05, 2010

Se ilta vuodesta

Jos on aina halunnut nähdä suuren lauman humaltuneita opettajia, niin
tänään on se ilta vuodesta, jolloin he kokoontuvat Sohwiin
nollaamaan päättyneen lukuvuoden traumat.

sunnuntaina, maaliskuuta 14, 2010

Mestarin retriitti

Torstaina avattu Sokkarin uusi Mestarin Herkku on osoittautunut oivaksi paikaksi paeta arjen kiireitä... koska siellä tuntuu olevan jokseenkin mahdotonta saada kännykkään kenttää.


(Testattu 3 puhelimella ja 2 operaattorilla, joten ei ole sattumaa.)

tiistaina, maaliskuuta 02, 2010

Havainnekuvaa Tourulan tulevasta Voimalasta

Tourulaan tulevasta yrityspuistosta tuli tietoa julki jo viime vuoden puolella, mutta noteerataanpas nyt täälläkin kun kerran Voimala Businessparkin sivuille eksyin.


Havainnekuvien perusteella suunnitelmat ovat muuttuneet maltillisemmiksi. Käsittääkseni jossain vaiheessa puhuttiin jopa, että rakennusmassa ylittäisi Rantaväylältä nousevan rampin. Parempi näin, sisääntuloväylä keskustaan säilyy hieman väljempänä. Nyt tulo näyttää kesäisin tältä (Google Street View, flash):

Havainnekuvista ei kuitenkaan käy aivan selvästi ilmi, mitä tapahtuu tulipalosta toipuvalle (ja Facebookissa 1000 fanin haamurajan rikkoneelle) Tourulan Nesteelle ja muuttuvatko liikennejärjestelyt Vapaudenkadulta Rantaväylälle laskevan rampin osalta – ainakin yö-havainnekuva antaa ymmärtää, että liikenne kulkisi rinnakkain nykyisen Y-haaran sijasta.

Voimalan puuhatahona on siis Jykes Oy Jykes Kiinteistöt Oy jaarkkitehtitoimistona on JKMM. Aikataulusta sanotaan seuraavaa:

"Alueen rakentaminen alkaa vuoden 2010 loppupuolella. Ensimmäisen viidestä toimistorakennuksesta kaavaillaan valmistuvan vuonna 2011. Rakennushankkeen yhteisaikataulu on noin 10 vuotta. Alueella on tällä hetkellä 1000 työntekijää. Tavoitteena on lisätä työntekijämäärä 10 vuodessa 3000 henkilöön.

Voimala Businessparkin rakentamishankkeen kokonaislaajuudeksi tulee arviolta n. 35 000 – 45 000 kem2. Kokonaiskustannusarvio on yli 60 Meur."

- Voimalapark.fi, 2.3.2010

Edit: Jykes Kiinteistöt ja Jykes siis eri puljua.

tiistaina, helmikuuta 16, 2010

Jalkaisin Jyväskylässä

Nostin sivupalkkiin linkin Jalkaisin-blogiin, jossa Kenkä havainnoi ympäristöään Jyväskylässä ja muuallakin tekemillään kävelyretkillä.


Bongasin blogin noin minuutti sitten ja olen aivan myyty. Kadun- ja paikannimet yhdistyvät tekstissä mukavan arkisiin ja tarkkanäköisiin havaintoihin. Täytyypä ottaa seurantaan ja uppoutua myös arkistoihin, jonne on tammikuun 2009 jälkeen ehtinyt kertyä jo kunnioitettavat 150 postausta.

keskiviikkona, helmikuuta 10, 2010

Lutakon aukion ja sataman yhdistävä kansiratkaisu on ihmislähtöistä kaupunkisuunnittelua



Jyväskylän kaupunginhallitus käsittelee maanantaina 15.2.2010 (esityslistaa ei vielä verkossa) Lutakon aukion ja sataman yleissuunnitelman tarkistusta eli jo hyväksytyn suunnitelman korjausehdotuksia. Tärkein kohta on Lutakkoon rakennettavan aukion ja käynnissä olevan satamalaajennuksen innovatiivisella tavalla yhdistävä kansiratkaisu, jossa Satamakadun ja Messukadun nykyisen risteyskohdan autoliikenne lasketaan alemmas ja kevyen liikenteen annetaan kulkea esteettä yli. Toivon hallituksen hyväksyvän ehdotuksen ja valtuuston vahvistavan sen myöhemmässä kokouksessaan.

Koska asiasta tuntuu liikkuvan sen verran kirjavia käsityksiä, ilmaista alla oman näkemykseni asiaan. Toki minunkin tiedoissanikin voi olla puutteita, mutta pyrin perustamaan argumenttini kaupungin julkisiin dokumentteihin, apulaiskaupungininsinöörin esitykseen perussuomalaisten järjestämässä avoimessa keskustelutilaisuudessa ke 10.2.) sekä muiden Lutakon alueen suunnitteluun osallistuneiden yksityisiin lausuntoihin. Käsityksiini vaikuttaa luonnollisesti myös se, että liikun alueilla päivittäin ja olen nähnyt sekä kokenut vaaratilanteita edellä mainitussa risteyksessä. Kirjoituksen kuvat ovat ruutukaappauksia Jyväskylän kaupungin jakelemista kalvoista (sain tätä varten 8.2. päivätyn version). Tallensin kalvot parempilaatuisina SlideShare-palveluun (selailtava upotus tämän kirjoituksen lopussa).

Minua siis häiritsee, että hankkeen kritikointi käsittää lähinnä vain periaatteellisia kyseenalaistuksia Lutakon aukion ja satamaremontin tarpeellisuudesta, vaikka tarpeellisuus on jo todettu ja hankkeista on jo demokraattisesti päätetty ja niiden toteuttaminen on jo aloitettu. Monella tuntuu menevän ohi, että nyt ollaan päättämässä lopputuloksen laatua ja toimivuutta merkittävällä tavalla parantavista lisäinvestoinneista.

Kuva: Tästä on jo päätetty: Paviljongin edestä alkavan Lutakon aukion rakentaminen ja sataman laajennus- ja kunnostustyöt. Alueet yhdistyisivät kevyenliikenteen ylikulkusillalla (valkea väylä aukion vasemmassa laidassa).


Kuva: Näin suunnitelmaa haluttaisiin korjata. Aukion ja sataman yhdistäminen kevyenliikenteen kannella ja tämän mahdollistamiseksi Satamakadun laskeminen risteyskohdasta alaspäin. Tammikuussa julkisuuteen nousseista sumulaitteista luovuttu rajun kritiikin takia (vaikka kustannukset olivat marginaaliset, n. 100.000 euroa). Lisäksi pieniä korjauksia ja tarkennuksia sataman korjaussuunnitelmaan.

Kyse ei siis ole aukion rakentamisen toteutumisesta, se on ollut kaavassa jo parikymmentä vuotta ja kaupunki on sitoutunut toteuttamaan sen samassa tahdissa kun Lutakon asuin- ja liikerakennukset nousevat. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2008 hankkeen ja sen 9 miljoonan budjetin, joka tosin täsmentyi 10,5 miljoonaan.

Sataman laajennus käynnistyi 2008 lopulla ja siihen käytettiin viime vuonna 3,7 miljoonaa. Nyt esitetään siis lisäystä, joka nostaisi kustannukset 15,23 miljoonaan (tammikuussa ollut ensimmäinen arvio oli vielä yli 16 miljoonaa ennen viimeisiä tarkistuksia). Eli nyt päätöksessä on kyse noin 4,7 miljoonasta ja oikeastaan tarkemmin katsottuna siitä Satamakatua koskevasta n. 4 miljoonan ratkaisusta, jolla ratkaistaisiin useita liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä koko alueen käyttömahdollisuuksia koskevia kysymyksiä.


Kuva: Aukion ja sataman kustannusarviot alueittain.
Keskustelua eniten herättävä kohta on Satamakatua koskeva B-osa.

Kuten todettu, keskeisin muutos uudessa suunnitelmassa siis on, että ehdotuksen mukaan Satamakatua laskettaisiin Messukadun risteyksen kohdalta ja risteyksen päälle rakennettaisiin aukion ja satama-alueen samassa tasossa yhdistävä kevyenliikenteen kansi. Ratkaisu on liikenneturvallisuuden kannalta ihanteellinen, sillä kyseinen risteys on arvioitu Jyväskylän vaarallisimmaksi kevyenliikenteen kannalta – muutos poistaisi ongelman eristämällä autoliikenteen kävelijöistä ja pyöräilijöistä.

Kuva: Sataman kadun pudotuksen (punainen viiva) kaltevuus 5% (vrt. Gummeruksenkadun alapään kaltevuus 16%), kallistus ei aiheuta ongelmia liukkailla keleillä, lisäksi osuus voidaan pitää sulana teknisin ratkaisuin.
Rantaväylän risteykseen mahdollisesti tulevaisuudessa rakennettava eritasoristeys on ratkaisun kanssa yhteensopiva (sininen viiva).


Liikenneturvallisuutta arvioitaessa on huomionarvoista, että alueella eivät kulje vain lutakkolaiset vaan myös valtaosa 17000 asukkaan Kuokkalasta kaupunkiin päin ja takaisin suuntautuvasta kävelijöiden ja pyöräilijöiden virrasta sekä runsaasti kaupungista Rantaraitille ja Mattilanniemen suuntaan suuntautuvaa kulkua.

Voimassa olevassa suunnitelmassa Satamakadun ylitykseen on pyritty ylikulkusillalla, jonka sisäänottoliuska jäisi niin pitkäksi, että käytännössä villejä oikaisuja Satamakadun ylitse tapahtuisi edelleen. Alikulku puolestaan söisi torin käyttöalaa eikä olisi juurikaan autoliikenteen pudottamista halvempaa.

Maantasalla kulkeva kansi olisi paitsi kulkijalle vaivaton, se myös yhdistäisi rakennettavan aukion ja laajennettavan sataman luonnollisella tavalla niin, että niiden yhteiskäyttö yleisötapahtumissa olisi loogisempaa ja turvallista.

Kadun pudotus vähentäisi myös Lutakon asuinkortteleihin ja etenkin ei-läpiajettavaan Uno Savelan katuun kohdistuvaa liikennemäärää, sillä sen kautta voitaisiin ohjata liikennettä alueelle kaavailtuihin maanalaisiin parkkihalleihin.

Kuva: Ajo maanalaiseen parkkihalliin. Kansi olisi kuvassa näkyvän risteyksen päällä.
Risteyksen liikenne on vuoteen 2030 asti tehdyn mallinnuksen mukaan sujuvaa.

Maat omistava Jyväs-Helmi Oy kokemukset Paviljongin kylkeen valmistuneen parkkitalon maanalaisten kerrosten rakentamista olivat niin hyviä, että yhtiö on kiinnostunut alueelle suunniteltujen toimistotalojen pysäköintitilojen sijoittamista aukion alapuolelle. Tämä poistaisi tarpeen rakentaa toimistotaloille parkkitaloja maanpäälle ja tila voitaisiin käyttää toimisto- ja liikerakennuksiin, joille on keskustan läheisyydessä kysyntää. Maanalaisten parkkihallien rakentamiskuluista ei vastaa kaupunki, vaikka näin on joissain yhteyksissä virheellisesti väitetty.

Kuten sanottu, aukio on toteutumassa ja kaupunki sitoutunut toteuttamaan hankkeen niin, ettei se haittaa alueen muuta rakentamista. Lutakon viimeistä asuintalokorttelia, ns. Lutakon 5. vaihetta, ollaan parhaillaan suunnittelemassa, joten jos Satamakadun pudottamiseen ja kannen rakentamiseen päädytään on sen mukaisiin töihin ryhdyttävä vuonna 2011. Tällöin tien laskeminen ei rasita asuinrakentamista ja vaadittava liikenteen kierrättäminen onnistuu vielä toistaiseksi tyhjillään olevien tonttien kautta.

Kuva: Uuden suunnitelman mukaisen hankkeen aikataulu ja
kustannusten jakautuminen vuosittain.

Kommentoin vielä loppuun erästä huhua, jolla aukio-hankkeen viivyttelyä on yritetty perustella virheellisin perustein. Vastustavissa puheenvuoroissa on ehdotettu, että pitäisi odottaa mitä tapahtuu Lutakon ja ydinkeskustan välissä olevalle moniraiteiselle junaratapihalle, sillä senhän siirtämisestä on kirjoitettu lehdissäkin. Ajatus on houkutteleva, mutta ajatus ratapihan siirrosta ei ole peräisin hankkeen mahdollistavilta tahoilta. Siirrolla nimittäin ei ole todellista resurssipohjaa – kulut olisivat useista kymmenistä miljoonista sataan miljoonaan euroa. Asiasta vastaava Ratahallintokeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole mielenkiintoa tai rahaa ryhtyä moiseen. Jyväskylällä on vielä vähemmän varaa ja valtaa vaikuttaa asiaan.

Lutakon aukio ja sataman remontti siis etenevät joka tapauksessa. Nyt pitäisi vain varmistaa, että lopputulos on asukkaiden kannalta kestävä. Ydinkeskustan Jyväsjärveen, satamaan ja rantaraittiin yhdistävä Lutakko on yhä korostuvissa määrin kaupunkilaisten yhteistä tilaa. Tätä kaupunkitilaa on kehitettävä jalan liikkuvia kaupunkilaisia kunnioittaen ja heidän viihtyvyydestään huolehtien. Alueella on myös edustuksellinen rooli, Lutakon aukiosta on tulossa käytännössä ensimmäinen viimeistelty alue, joka soveltuu suuremmalle yleisötapahtumalle – alueen integrointi satamaa parantaa mahdollisuuksia huomattavasti.

Kyseessä on investointi, joka tehdään kymmenien vuosien tähtäimellä. Ei ole järkevää tehdä vain hieman edullisempia ratkaisuja, jotka olisivat vain välttäviä edistyksellisyyden ja ihmislähtöisyyden sijaan. Antaa kerrankin autojen väistää ihmisiä.

tiistaina, helmikuuta 09, 2010

Googlen Street View tuli Suomeen ja Jyväskylään

Googlen kamera-autot ajelivat ristiin rastiin Suomea viime vuonna ja nyt kuvat on lisätty Google Maps -karttapalvelun Street View-, eli katunäkymä-toimintoon.

Katunäkymät voi aktivoida pudottamalla zoom-työkalun yläpuolella olevan keltaisen hahmon jollekin kadunpätkälle...

...ja tulos on esimerkiksi tällainen. Näkymässä voi liikkua nuolinäppäimillä ja hiirellä voi kurkkia ympärilleen. Kätevä tapa tutustua kaupunkeihin, etsiä palveluja tai neuvoa ihmisiä tuntemattomiin paikkoihin.

Koska kuva on otettu autolla ajaen, puuttuu kuvastosta esimerkiksi keskustan kävelykatuosuudet sekä kevyenliikenteen väylät. Outona bugina mainittakoon myös, että Googlen Suomea koskevat kartat tuntuvat näkyvän monille ruotsinkielisinä.

lauantaina, helmikuuta 06, 2010

torstaina, tammikuuta 07, 2010

Pakkasta ainakin 2010 astetta

Rauhalahden voimalalta nousee kolme savupatsasta normaalin yhden
sijaan. Taitaa olla taas Pakkasta isolla Peellä.

Hyvää uutta vuotta tässä ohimennen voisin toivotella myös :)

PS. Lehdessä puhuivat, että kaupunki olisi myymässä Laajavuoren
laskettelutoimintoja. 40100.net näyttää peukkuja hankkeelle,
nykyistä nuhkuisuutta kun ei korjaa kuin kova kapitalismi.

perjantaina, joulukuuta 18, 2009

torstaina, joulukuuta 03, 2009

Jäätävää

Jyväsjärvi on jäässä. Ja tiedättekö mikä muu on jäässä?


Tämä blogi.

Mihin kaikki aika on kadonnut? :(

perjantaina, lokakuuta 16, 2009

Jyväskylän uudet kaupunginosat

Kuntaliitoksen myötä myös Jyväskylän kaupunginosien pakkaa jouduttiin uusimaan – viimeisin lista kaupunginosista ja niiden numeroista hyväksyttiin 8.10.2009. Nyt nimettyjä kaupunginosia on listalla 86 kappaletta ja kolme varalla olevaa numeroa tulevaisuuden käyttöä varten.

Lista löytyy kaupungin sivuilta ja saatavilla on myös pdf-kartta (n. 6 Mt).