Lutakon aukion ja sataman yhdistävä kansiratkaisu on ihmislähtöistä kaupunkisuunnittelua

Jyväskylän kaupunginhallitus käsittelee maanantaina 15.2.2010 (esityslistaa ei vielä verkossa) Lutakon aukion ja sataman yleissuunnitelman tarkistusta eli jo hyväksytyn suunnitelman korjausehdotuksia. Tärkein kohta on Lutakkoon rakennettavan aukion ja käynnissä olevan satamalaajennuksen innovatiivisella tavalla yhdistävä kansiratkaisu, jossa Satamakadun ja Messukadun nykyisen risteyskohdan autoliikenne lasketaan alemmas ja kevyen liikenteen annetaan kulkea esteettä yli. Toivon hallituksen hyväksyvän ehdotuksen ja valtuuston vahvistavan sen myöhemmässä kokouksessaan.

Koska asiasta tuntuu liikkuvan sen verran kirjavia käsityksiä, ilmaista alla oman näkemykseni asiaan. Toki minunkin tiedoissanikin voi olla puutteita, mutta pyrin perustamaan argumenttini kaupungin julkisiin dokumentteihin, apulaiskaupungininsinöörin esitykseen perussuomalaisten järjestämässä avoimessa keskustelutilaisuudessa ke 10.2.) sekä muiden Lutakon alueen suunnitteluun osallistuneiden yksityisiin lausuntoihin. Käsityksiini vaikuttaa luonnollisesti myös se, että liikun alueilla päivittäin ja olen nähnyt sekä kokenut vaaratilanteita edellä mainitussa risteyksessä. Kirjoituksen kuvat ovat ruutukaappauksia Jyväskylän kaupungin jakelemista kalvoista (sain tätä varten 8.2. päivätyn version). Tallensin kalvot parempilaatuisina SlideShare-palveluun (selailtava upotus tämän kirjoituksen lopussa).

Minua siis häiritsee, että hankkeen kritikointi käsittää lähinnä vain periaatteellisia kyseenalaistuksia Lutakon aukion ja satamaremontin tarpeellisuudesta, vaikka tarpeellisuus on jo todettu ja hankkeista on jo demokraattisesti päätetty ja niiden toteuttaminen on jo aloitettu. Monella tuntuu menevän ohi, että nyt ollaan päättämässä lopputuloksen laatua ja toimivuutta merkittävällä tavalla parantavista lisäinvestoinneista.

Kuva: Tästä on jo päätetty: Paviljongin edestä alkavan Lutakon aukion rakentaminen ja sataman laajennus- ja kunnostustyöt. Alueet yhdistyisivät kevyenliikenteen ylikulkusillalla (valkea väylä aukion vasemmassa laidassa).

Kuva: Näin suunnitelmaa haluttaisiin korjata. Aukion ja sataman yhdistäminen kevyenliikenteen kannella ja tämän mahdollistamiseksi Satamakadun laskeminen risteyskohdasta alaspäin. Tammikuussa julkisuuteen nousseista sumulaitteista luovuttu rajun kritiikin takia (vaikka kustannukset olivat marginaaliset, n. 100.000 euroa). Lisäksi pieniä korjauksia ja tarkennuksia sataman korjaussuunnitelmaan.

Kyse ei siis ole aukion rakentamisen toteutumisesta, se on ollut kaavassa jo parikymmentä vuotta ja kaupunki on sitoutunut toteuttamaan sen samassa tahdissa kun Lutakon asuin- ja liikerakennukset nousevat. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2008 hankkeen ja sen 9 miljoonan budjetin, joka tosin täsmentyi 10,5 miljoonaan.

Sataman laajennus käynnistyi 2008 lopulla ja siihen käytettiin viime vuonna 3,7 miljoonaa. Nyt esitetään siis lisäystä, joka nostaisi kustannukset 15,23 miljoonaan (tammikuussa ollut ensimmäinen arvio oli vielä yli 16 miljoonaa ennen viimeisiä tarkistuksia). Eli nyt päätöksessä on kyse noin 4,7 miljoonasta ja oikeastaan tarkemmin katsottuna siitä Satamakatua koskevasta n. 4 miljoonan ratkaisusta, jolla ratkaistaisiin useita liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä koko alueen käyttömahdollisuuksia koskevia kysymyksiä.

Kuva: Aukion ja sataman kustannusarviot alueittain.

Keskustelua eniten herättävä kohta on Satamakatua koskeva B-osa.

Kuten todettu, keskeisin muutos uudessa suunnitelmassa siis on, että ehdotuksen mukaan Satamakatua laskettaisiin Messukadun risteyksen kohdalta ja risteyksen päälle rakennettaisiin aukion ja satama-alueen samassa tasossa yhdistävä kevyenliikenteen kansi. Ratkaisu on liikenneturvallisuuden kannalta ihanteellinen, sillä kyseinen risteys on arvioitu Jyväskylän vaarallisimmaksi kevyenliikenteen kannalta – muutos poistaisi ongelman eristämällä autoliikenteen kävelijöistä ja pyöräilijöistä.

Kuva: Sataman kadun pudotuksen (punainen viiva) kaltevuus 5% (vrt. Gummeruksenkadun alapään kaltevuus 16%), kallistus ei aiheuta ongelmia liukkailla keleillä, lisäksi osuus voidaan pitää sulana teknisin ratkaisuin.

Rantaväylän risteykseen mahdollisesti tulevaisuudessa rakennettava eritasoristeys on ratkaisun kanssa yhteensopiva (sininen viiva).

Liikenneturvallisuutta arvioitaessa on huomionarvoista, että alueella eivät kulje vain lutakkolaiset vaan myös valtaosa 17000 asukkaan Kuokkalasta kaupunkiin päin ja takaisin suuntautuvasta kävelijöiden ja pyöräilijöiden virrasta sekä runsaasti kaupungista Rantaraitille ja Mattilanniemen suuntaan suuntautuvaa kulkua.

Voimassa olevassa suunnitelmassa Satamakadun ylitykseen on pyritty ylikulkusillalla, jonka sisäänottoliuska jäisi niin pitkäksi, että käytännössä villejä oikaisuja Satamakadun ylitse tapahtuisi edelleen. Alikulku puolestaan söisi torin käyttöalaa eikä olisi juurikaan autoliikenteen pudottamista halvempaa.

Maantasalla kulkeva kansi olisi paitsi kulkijalle vaivaton, se myös yhdistäisi rakennettavan aukion ja laajennettavan sataman luonnollisella tavalla niin, että niiden yhteiskäyttö yleisötapahtumissa olisi loogisempaa ja turvallista.

Kadun pudotus vähentäisi myös Lutakon asuinkortteleihin ja etenkin ei-läpiajettavaan Uno Savelan katuun kohdistuvaa liikennemäärää, sillä sen kautta voitaisiin ohjata liikennettä alueelle kaavailtuihin maanalaisiin parkkihalleihin.

Kuva: Ajo maanalaiseen parkkihalliin. Kansi olisi kuvassa näkyvän risteyksen päällä.

Risteyksen liikenne on vuoteen 2030 asti tehdyn mallinnuksen mukaan sujuvaa.

Maat omistava Jyväs-Helmi Oy kokemukset Paviljongin kylkeen valmistuneen parkkitalon maanalaisten kerrosten rakentamista olivat niin hyviä, että yhtiö on kiinnostunut alueelle suunniteltujen toimistotalojen pysäköintitilojen sijoittamista aukion alapuolelle. Tämä poistaisi tarpeen rakentaa toimistotaloille parkkitaloja maanpäälle ja tila voitaisiin käyttää toimisto- ja liikerakennuksiin, joille on keskustan läheisyydessä kysyntää. Maanalaisten parkkihallien rakentamiskuluista ei vastaa kaupunki, vaikka näin on joissain yhteyksissä virheellisesti väitetty.

Kuten sanottu, aukio on toteutumassa ja kaupunki sitoutunut toteuttamaan hankkeen niin, ettei se haittaa alueen muuta rakentamista. Lutakon viimeistä asuintalokorttelia, ns. Lutakon 5. vaihetta, ollaan parhaillaan suunnittelemassa, joten jos Satamakadun pudottamiseen ja kannen rakentamiseen päädytään on sen mukaisiin töihin ryhdyttävä vuonna 2011. Tällöin tien laskeminen ei rasita asuinrakentamista ja vaadittava liikenteen kierrättäminen onnistuu vielä toistaiseksi tyhjillään olevien tonttien kautta.

Kuva: Uuden suunnitelman mukaisen hankkeen aikataulu ja

kustannusten jakautuminen vuosittain.

Kommentoin vielä loppuun erästä huhua, jolla aukio-hankkeen viivyttelyä on yritetty perustella virheellisin perustein. Vastustavissa puheenvuoroissa on ehdotettu, että pitäisi odottaa mitä tapahtuu Lutakon ja ydinkeskustan välissä olevalle moniraiteiselle junaratapihalle, sillä senhän siirtämisestä on kirjoitettu lehdissäkin. Ajatus on houkutteleva, mutta ajatus ratapihan siirrosta ei ole peräisin hankkeen mahdollistavilta tahoilta. Siirrolla nimittäin ei ole todellista resurssipohjaa – kulut olisivat useista kymmenistä miljoonista sataan miljoonaan euroa. Asiasta vastaava Ratahallintokeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole mielenkiintoa tai rahaa ryhtyä moiseen. Jyväskylällä on vielä vähemmän varaa ja valtaa vaikuttaa asiaan.

Lutakon aukio ja sataman remontti siis etenevät joka tapauksessa. Nyt pitäisi vain varmistaa, että lopputulos on asukkaiden kannalta kestävä. Ydinkeskustan Jyväsjärveen, satamaan ja rantaraittiin yhdistävä Lutakko on yhä korostuvissa määrin kaupunkilaisten yhteistä tilaa. Tätä kaupunkitilaa on kehitettävä jalan liikkuvia kaupunkilaisia kunnioittaen ja heidän viihtyvyydestään huolehtien. Alueella on myös edustuksellinen rooli, Lutakon aukiosta on tulossa käytännössä ensimmäinen viimeistelty alue, joka soveltuu suuremmalle yleisötapahtumalle – alueen integrointi satamaa parantaa mahdollisuuksia huomattavasti.

Kyseessä on investointi, joka tehdään kymmenien vuosien tähtäimellä. Ei ole järkevää tehdä vain hieman edullisempia ratkaisuja, jotka olisivat vain välttäviä edistyksellisyyden ja ihmislähtöisyyden sijaan. Antaa kerrankin autojen väistää ihmisiä.

Lutakon Sataman Yleissuunnitelman Tarkistus 20100208

View more presentations from 40100net.