Jyväskylä Rock voitti vaikkei valloittanutkaan

Pitänee nyt sanoa jotain kun moisen järjestivät ja tulin käyneeksi. Tosin perjantai oli niin sateinen, että jätin menemättä ennakkoon ostetusta lipusta huolimatta.

Edellinen virke taitaa kuvata tunnelmiani parhaiten: jos kelit ovat hyvät, niin Jyväskylä Rock on itsestään selvä valinta, mutta muutoin vetovoima on (vielä) niin pieni, että taivaalta tippuva vesi pitää ainakin minut kotona.

Eipä sillä, järjestelyt pelasivat yllättävän hyvin. Yhden bändin lopettaessa, toinen jo aloitteli, eli seesteistä odottelua tai ikävää päällekkäisyyttä ei ohjelmassa ollut. Laajavuori toimi myös paikkana yllättävän hyvin, eikä etäisyys kaupunkiin ole ylivoimainen.

Silti jäin kaipaimaan jotain, mikä olisi koukuttanut. Jyväskylä Rock ei ole riittävän pieni, että möisi itsensä herttaisella pienuudellaan ja miljööllään (vrt. Muuramen legendaarinen Naamat), eikä se ole läheskään riittävän iso ollakseen spektaakkeli ja tuottaakseen pätäkkää harvinaisempiin musikantteihin (vrt. Provinssi/Ruisrock/whatever).

Mutta en voin pahalla tahdollakaan sanoa tapahtumaa epäonnistuneeksi. Olin tyytyväinen ja odotan mielenkiinnolla lisää.

Enteet ovatkin hyvät, sillä ainakin tuoreimmassa Suur-Jyväskylän Lehdessä

tapahtuman promoottorina puuhannut Wallu Valpio lupaileekin festareille jatkoa. Startti oli sopivan varovainen ja järkevä (vrt. Killerirock-fiasko), joten tästä on hyvä kasvaa :)