Halonen puhui, kansa yritti kuunnella
Kävin mainostamallani Ahtisaari-luennolla kuuntelemassa presidentti Tarja Halosen puhetta. Sali täyttyi ääriään myöten ja kymmenittäin ihmisiä käännytettiin ovelta pois. Itsekään en saliin mahtunut, mutta pääsin seuraamaa tilaisuutta ovensuusta.
Edellisten vuosien perusteella mielenkiintoisinta tilaisuudessa ei niinkään ollut itse puhe, vaan sen jälkeinen kyselytunti, jolloin yleisö sai keskustella presidentin kanssa.
Mutta mitä helvettiä? Yleisön käyttämä mikrofoni ei toiminut puolissakaan tapauksista, joten kysymyksistä ei saanut mitään selkoa, ja kaiken päälle myös presidentin kyselyosuudessa käyttämä mikrofoni tuntui olevan naapurihuoneessa. Asiaa ei helpottanut hartioitaan kohottelevien äänimiesten tuloksettomat yritykset vahvistaa ääntä, sillä puheäänien pysyessä edelleen minimissä täyttyi sali sirittävästä häiriöäänestä... Sääliksi kävi salin takaosan yleisöä, joka äänikatveeseen jääneenä kiemurteli viimeisen tunnin penkeissään kovin tuskastuneen näköisenä. Argh.
Valokuvia ja Flash 8 -videokooste Keskisuomalaisen nettisivuilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti