Iltakävelyllä

Iltakävely Rantaraitilla on aina virkistävää. Vaikka monet nauttivat lenkillään luonnosta, mutta minun silmääni usein viehättävät urbaanimmat elementit, kuten vieressä jylläävä Ysitie.

Jollain kummallisella tavalla nautin sen taukoamattomasta liikenteestä. Katulamppujen luonnottomat värit ja toisistaan erkanevat rampit ovat omalla rumalla tavallaan kauniita.

Talvipimeällä kaupungin valosaaste tuntuukin turvalliselta ja välillä jopa aidosti kauniilta. Esimerkiksi Kuokkalan silta ja Lutakko antavat pimeään yöhön mukavan hehkun.

Tuo maisema kuuluu ellei Jyväskylän kuvatuimpiin, niin ainakin ihastelluimpiin, sillä se aukeaa ensimmäisenä kaikille Rantaväylää idästä saapuville.

Pitkien reissujen jälkeen sitä itsekin herkistyy kun "Jyväskylän Manhattanin" silhuetti toivottaa tervetulleeksi kotiin – asiaa tietenkin auttaa maisemaan kuuluva kotitalo.

Lutakkoon nouseva 15-kerroksinen asuintalo sai muuten nimekseen "Horisontti". Olin hieman pettynut, sillä napakkuudestaan huolimatta se ei oikein kuvasta sen massiivista korkeutta verrattuna kaupungin muuhun rakennuskantaan. Ja täkäläisellä maastolla näkyvyydetkin jäävät niin lyhyiksi, ettei rakennus pääse käytännössä dominoimaan mitään horisonttia...

Ok, ok, olen vain katkera, ettei oma ehdotukseni, "Aallonharja", mennyt läpi :)

Mitäs te olisitte antaneet hujopille nimeksi?