Carborundia Holvissa

Kapa suosittelee Jyväskylän taidemuseon tuoreinta antia eli Aino-Kaarina Pajarin Carborundi-näyttelyä (Holvi, 8.12.­–17.2.2008)

Katoamistemppu

Halo Efektilla on kuvaa Cygnaeus-lukion entisestä rakennuksesta, joka on nyt murjottu maan tasalle.

Vaasan- ja Vapaudenkadun kulmaukseen rakennetaan seuraavaksi asuintaloja.

Elämän kiertokulkuja

Jyväsjärven rannalla asuva tuttavani oli tehnyt sangen huvittavan havainnon ihmisten käyttäytymisestä.

Pitkin kesää Lutakon uimarannalla pulikoivat ihmiset keräävät hiekkapohjasta pois kiviä, sillä ne tuntuvat ikävältä kahlaajien jalkojen alla. Aktiivipulikoijilla on tapana kasata pohjasta löytyneitä kiviä poluksi kohti pukukoppia, jotta järvestä pääsisi pyyhkeen luo mahdollisimman hiekattomin varpain.

Mutta tilanne nollautuu iltaisin, kun kun rannalla norkoilevat ihmiset huvittavat itseään nakkelemalla kiviä takaisin järveen - yleensä juuri niille paikkeille, missä ihmiset kahlaavat.

Tilanne eskaloituu etenkin näin tuoreiden jäiden aikaan, kun Rantaraittia kulkeville tulee pakottava tarve kokeilla jäiden kestävyyttä kiviä heittelemällä - yleensä juuri niille paikkeille, missä ihmisillä on tapana kahlata.

Klikkaa kuva suuremmaksi

Killerirockin järjestäjille tuomio törkeästä kirjanpitorikoksesta

HS.fi: Killerirockin järjestäjille tuomio törkeästä kirjanpitorikoksesta

"Käräjäoikeus katsoi yhdistyksen laiminlyöneen vuonna 2006 järjestetyn tapahtuman kirjanpidon täysin. Konkurssiin menneen yhdistyksen velat olivat 83 000 euroa varoja suuremmat. Oikeuden mukaan vastaajien toiminta oli taloudellista moraalia murentavaa."

Auts. "Taloudellista moraalia murentavaa"?

Uutinen meni melkein ohi, joten kiitokset vinkistä Tuomolle.

***

19.7.2006: Killerirock konkurssiin

Kuvia Keljonlahdelta

Halo Efekti: Keljonlahden voimalatyömaa

Taidetta ja kakkaa

Hessu: Säpinää Jyväskylän kaduilla!

Pitäkää tunkkinne

Keskarin sivut ovat olleet tillintallin jo koko päivän. Eikö ne huomaa vai eikö niitä kiinnosta?

Pienkirjastoja

Lienee onnittelujen paikka Kuokkalalle ja sen asukkaille, sillä alue on viimeinkin saamassa on kirjastonsa. Mikään suuri siitä ei tule, mutta tuleepahan kuitenkin. Tähän asti kuokkalalaisia on palvelullut kaupungin yhteispalvelupiste, jossa on ollut jonkin verran vanhoja (käytöstä poistettuja) lasten kirjoja sekä lehtipiste.

Kirjasto on ollut alueen asukkaiden keskuudessa kuuma peruna jo vuosikaudet. Kuokkalan Asukkaat ry:n pari vuotta sitten toteuttamassa kyselyssä noin neljä viidestä vastanneesta nosti kirjaston toivelistalle - alueella asuu varsin paljon lapsiperheitä sekä vanhempaa väestöä, joten Kuokkalan keskustaan sijoittuva pienkirjasto on ilmeisen tärkeä.

Mitkäköhän ovat fiilikset Lohikosken ja Kypärämäen asukkailla, joiden lähikirjastot puolestaan supistetaan pienkirjastoiksi? Toisaalta, jos uhkaavana vaihtoehtona oli kirjastojen lakkauttaminen, niin pieni erävoitto tämäkin.

Tsemppiä Keljonkangas, tsemppiä

Koska minulla on paha taipumus kirjoittaa törkeää potaskaa, niin petraan nyt vähän tsemppaamalla Keljonkankaa asukasyhdistystä, joka on organisoitunut taistelemaan Keljonlahden voimalahanketta vastaan. Onhan se ihan vilpittömästi ihailtavaa, kun pieni yhdistys ei lannistu, vaan "on valmis tarvittaessa ajamaan asiaansa EU-tuomioistuinta myöten, koska sen mielestä hanke on runnottu läpi demokratian sääntöjen vastaisesti."

Rakenteluista saammekin hienon aasinsillan, jonka laajennustöiden etenemistä voi seurata netissä.

Poissaoloista, etnisistä pöperöistä, huonosta oluesta ja poikarakkaudesta

Huomaan pitäneeni bloggaamisesta ennätyspitkää taukoa. Totta puhuen hävettää, vaikka päätin irtauttaa itseni "velvollisuusbloggaamisesta". Noh, aina ei vain jaksa.

Ei sillä, etteikö olisi ollut mitään sanottavaa, Jyväskylä on edelleen pullollaan pieniä asioita ja havaintoja, jotka tekevät arjesta varsin hauskaa.

Nämähän ovat jo "old news", mutta maailmani järkkyi kun kuulin, että siitä Väinönkeskuksen Sakura-Gawasta saisi kiinalaisesta ruokaa mukaan myös yöllä. Loistavaa!

Ilmoinen uutinen on myös, että matkakeskuksen Shalimar laajentaa Forumille. Tämä tarkoittaa, että pöperölle on kysyntää ja tämän kylän ravintoloiden biodiversiteetti pysyy virkeänä jatkossakin.

Diversiteetti on muuten sana, jota ei pidä yhdistää Ylä-Ruthin olutvalikoimiin. Vierailin taannoin ravintelissa ensimmäistä kertaa elämässäni ja olin hieman pettynyt kun teemailta, Oluen ottajaiset, tarkoitti vain halpaa ja hapotonta hanakaljaa, eikä uusia yllättäviä makuja. Ehkä olin muutenkin vähän pettynyt. Vuosien ohikävelyt ja Jylkkärin juttu (1, 2 - pdf) olivat rakentaneet luoneet mieleeni paikasta niin mystisen kuvan, jonka särkyminen ei ollut sen arvoista.

Jylkkärin jutusta minulle selvisi myös, että Ylä-Ruthia on ennen kutsuttu sivukirjastoksi, sijaintinsa ja silloisen asiaskuntansa vuoksi. Tästä saammekin oivan aasinsillan viereiseen Yliopiston kirjastoon tai paremminkin sen aulan miestenvessaan.

Muistan reilut puoli vuosikymmentä sitten ihmetelleeni kuinka poikkeuksellisen täynnä poikarakkautta tihkuvia seuranhakuilmoituksia kirjaston ensimmäisen kerroksen miesten vessa oli. Sittemmin luin jostain käsitteen glory hole merkityksen ja samalla minulle valkeni myös syy koppien välisen seinän huonokuntoisuuteen.

Nykyisin kontaktipalsta on peitetty maalikerroksella ja reikiäkin paikaa tanakka pelti. Mutta edelleen minua ihmetyttää, että kuinka merkittävä paikka kyseinen vessa oli akateemiselle gay-skenelle? Jos yleisöstä löytyy tietoa, niin valaiskaa toki.