Uusi voimalaitos Keljonlahdelle

Jyväskylän kaupunginhallitus päätti maanantain 7.11. kokouksessaan esittää Jyväskylän uuden voimalaitoksen sijoituspaikaksi kaupungin omistamaa tonttia Keljonlahdella. Jyväskylän Energian hallitus esitti oman puoltavan kantansa sijainnille viime viikolla.

Toisena vaihtoehtona pohdittiin aiemmin voimalan rakentamista Rauhalahdelle, nykyisen voimalan kupeeseen. Silloin hankkeessa mukana olisi ollut myös Fortum Power and Heat, joka omistaa kyseisen alueen.
Kaupunki hylkäsi kuitenkin sen vaihtoehdon, koska Jyväskylän Energia Oy ei olisi saanut hankkeessa enemmistöosakkuutta (Jyväskylän Energiantuotanto Oy:stä Fortum omistaa 60% ja JEnergia loput).
Koska kaupunki pyrkii energiaomavaraisuuteen ja Jyväskylän Energia kassavirtojen kasvattamiseen, ei yhteispeli Fortumin kanssa ymmärrettävästi houkuttele.

Fortumin edustajien kannanotoissa uuden voimalan rakentamista on kuvailtu ennenaikaiseksi – näkemyksen pohjana eivät varmaankaan olleet kasvavan energiankulutuksen ja –tarpeen realiteetit, vaan pelko oman aseman heikkenemisestä Keski-Suomen energiamarkkinoilla.

Keljonlahti voi olla taloudellisesti hyvä veto, mutta entä muuten?

Jyväskylän Energian aiemmin teettämässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa voimalaitoksen rakentamiselle ei nähty esteitä kummassakaan sijainnissa. Vaikka raportissa varottiin tuolloin tarkasti ottamatta kantaa siihen, kumpi sijainneista on parempi uudelle turvevoimalalle, vaikuttaa Keljonlahti ympäristön ja asukkaiden kannalta huonommalta ratkaisulta.

Vaihtoehtoina olleiden alueiden asukkaille tehdyn kyselyn perusteella asukkaat suhtautuvat suopeammin – vai pitäisikö sanoa vähemmän kielteisesti - uuden voimalan sijoittamiseen Rauhalahdelle, joka on jo valjastettu laitoskäyttöön, joten lisärakennukset eivät heikentäisi enää merkittävästi alueen maisema-arvoa. Keljonlahden alue on sen sijaan koskematonta ulkoilualuetta. Voimalaa vastapäätä on Sippulanniemen virkistysalue ja talvisin lahdella kulkee useita hiihtoreittejä, joiden turvallisuutta voimalan lauhdevedet heikentävät. Keljonlahden läheisyydessä sijaitsee myös Pekonniemen pohjavesialue, jonka käsittelylaitos tosin ei ole nyt käytössä, mutta sen käynnistäminen on tarvittaessa mahdollista.

Oma lukunsa ovat vielä kysymykset voimalassa käytettävästä polttoaineesta. Nyt kattiloissa suunnitellaan poltettavaksi enimmäkseen turvetta ja jonkin verran puuta, mikä ei miellytä vihreitä tarkkailijoita. Turvetta kun ei lasketa nykykriteereillä uusiutuvaksi biopolttoaineeksi, joten sille lasketut hiilidioksidipäästöt ovat huimia, jopa suurempia kuin kivihiilellä.

Asia menee vielä kunnanvaltuuston käsittelyyn, joten asiaa vielä pallotellaan varmasti kokouksesta toiseen, mutta käytännössä homma taitaa olla aika selvä. Piiput nousevat Keljonlahdelle.